Kävin jälleen kahvilla. Siinä samassa kahvilassa, jonka mainitsin aikaisemmin. Se tulee luultavasti näyttelemään merkittävää roolia tulevissa raporteissa, joten yksinkertaisuuden vuoksi käyttäkäämme siitä tästedes koodinimeä Chien Andalou.
Olen aikaisemmin pitänyt kahvilassa lähestymistä huonona ajatuksena. Kahvilassa lähestyminen kun maksaa aina kahvikupin verran, mikä kaltaiselleni nuorelle miehelle, jolle vakituinen työpaikka on vasta kaukana horisontissa siintävä tavoite, saattaa joskus olla suurikin investointi, ja mikäli lähestymisen jälkeen kohtaakin tiiliseinän, on siinä sitten jumissa hölmön näköisenä, vailla mitään pakotietä kahvikupin loppuun asti. Jälkimmäinen riski vaikuttaa kuitenkin olevan hyvin kahvilakohtainen - annettuani Chien Andaloulle muutaman mahdollisuuden olen havainnut, että siellä iltapäivää ja alkuiltaa viettävät naiset ovat usein hyvinkin ystävällisiä ja sosiaalisesti avoimia.
Tällä kertaa lähestyin jälleen kahden naisen seuruetta. He suunnittelivat matkaa Provinssirockiin, joten yhteisiä puheenaiheita löytyikin nopeasti musiikin ja kesän vieton tiimoilta. Periaatteenani on vetäytyä aina ennen kuin keskustelu kuivuu kokoon. Tällä kertaa pikavetäytymisen paikkaa ei tullut, sillä puhuttavaa riitti, mikäli nyt oikein arvioin, ainakin tunniksi. Heidän seuraansa liittyi vielä kaksi heidän ystäväänsä. Toinen heistä oli sattumalta toinen aiemmin yökerhossa tapaamastani kahdesta naisesta. Maailma on pieni paikka, ja tämä kaupunki vielä pienempi. Ehkä siis oli hyvä, etten yrittänyt silloin aikaisemmin mitään, sillä luulen, että se olisi saattanut tuoda tähän tilanteeseen sellaista jännitettä, johon en ole aivan valmis.
Muu seurue oli hiljalleen valmistautumassa eri suuntiin erkanemiseen, ja olin jo istunut pöydässä tunnin, joten päätin toivottaa porukalle hyvää päivänjatkoa. Eräs heistä kiitti mukavasta juttuseurasta oikein ystävällisesti ja nimen kanssa. Kenties hän oli vain kohtelias, kenties hän vilpittömästi piti minusta. Joka tapauksessa jälkeenpäin ajattelin, että olisin kaiketi voinut ottaa pienen riskin ja ehdottaa treffejä. Nätti, mukavan oloinen ja mielenkiintoinen tyttö. Saatamme tosin hyvinkin törmätä vielä; maailma on pieni paikka, ja tämä kaupunki vielä pienempi. Ja tapasimme tai emme, on nyt päivänselvää, että tällaisia tilanteita löytää, kun vain on päättäväinen, ja tietää, mistä etsiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
treffeille pyytäminen muuttaa tilanteen luonnetta olennaisesti. nainen on pakotettu ottamaan kantaa suhteestaan sinuun ja myöntyessään tekemään kannaltaan varsin suuren emotionaalisen sitoutumisen.
tilanne hankaloituu jos paikalla on naisen ystäviä, koska nainen joutuu myös arvioimaan miten ystävät suhtautuvat häneen jos hän sanoo sinulle kyllä.
tällaisessa tilanteessa ei ole ihme, että nainen helposti kieltäytyy vaikka olisi saattanut muuten suostua.
helpompi veto tuollaisessa tilanteessa on pyytää kirjoittamaan sähköpostiosoite paperille, varsinkin tuollaisessa ryhmätilanteessa. nainen voi antaa sähköpostiosoitteen ystäviensä edessä menettämättä kasvojaan.
Minä en kyllä ymmärrä, miten voi tunkeutua ventovieraiden pöytään ja puhua niille.
Ai niin, mutta olen nörtti enkä siis tajua mistään muutenkaan mitään.
"Minä en kyllä ymmärrä, miten voi tunkeutua ventovieraiden pöytään ja puhua niille."
Kuulostaa joltakin, jonka olisin itse voinut sanoa, ja luultavasti olen sanonutkin, vielä pari vuotta sitten. Jos lohduttaa yhtään.
muuten pieni varoituksen sana tähän väliin. kun opit kuinka helppoa naisen hurmaaminen lopulta on, se vaikuttaa väistämättä suhtautumiseesi naisiin. tieto lisää hyvin konkreettisesti tuskaa. joudut tekemään hartiavoimin töitä, ettet kyynisty.
Jos elämän päätarkoitus on löytää nainen, niin asuinpaikkakin tulee valita sen mukaan. Mars pois kaikista pikkukaupungeista ja Helsinkiin tai sen lähistölle! Turussa on myös kuulemma reippaanpuoleisesti sinkkuja, opiskelukaupunki kun on. Ei kannata jäädä mihinkään pikkukaupungin pikkupiireihin homehtumaan, ainakaan jos itselleen naisen haluaa.
"Minä en kyllä ymmärrä, miten voi tunkeutua ventovieraiden pöytään ja puhua niille."
Eihän kyseessä ole sen kummoisempi asia kuin kommentin jättäminen jonkun ventovieraan blogiin.
Näin sitä pitää. Vieraile toki uudelleen keskustelemassa realiaikaisesti.
"Jos elämän päätarkoitus on löytää nainen, niin asuinpaikkakin tulee valita sen mukaan. Mars pois kaikista pikkukaupungeista ja Helsinkiin tai sen lähistölle!"
Onhan se keskeinen asia, mutta en tiedä, onko ihan päätarkoitus kuitenkaan. Joka tapauksessa pyrin kyllä järjestämään asiat niin, että muuttaisin täältä pois syksyllä. En tosin hameenhelman, vaan opiskelupaikan perässä.
Minustakin treffeille suoraan pyytäminen voi olla riskialtista. Mutta, on varsin todennäköistä että saatatte törmätä uudelleen samasa paikassa, jolloin täytyy tietenkin mennä taas juttusille, antaa oma nimensä, ja vähintäänkin sanoa että toivottavasti törmätään toistekin täällä, ellei sitten jo peräti ehdottaa tiettyä törmäysaikaa:)
Mutta tämä nyt on vaan naisen mielipide.
Mielenkiintoinen uusi ATM-blogi, luin läpi ja sanoisin että hyvää yritystä! Itse olen kuutisen vuotta nuorempi kohtalotoverisi, hyvin valveutunut siitä kohtalosta, mikä ATM:n osaksi uhkaa tulla.
Toistaiseksi olen jättänyt koko asian taka-alalle ja keskittynyt työteliäisiin opiskeluihin, mitkä antavat hyvän tekosyyn olla tekemättä mitään. Samaan aikaan hääkellot pauhaavat ympärilläni, ikäluokkaisteni villi ja vapaa nuoruus lähestyy loppuaan, kun itselläni se ei ole vielä alkanutkaan. Voisihan tästä masentuakin.
Mutta tsemppiä tosiaan uuskeikarointiin, taidanpa seurata menestymistäsi ja ottaa oppia!
Jos ja kun on ehkä jopa oletettavaa tai mahdollista, että törmäät mukavaan ja viehättävään juttukaveriisi uudelleen, se että et lähestynyt treffien merkeissä tällä tapaamisella oli vain eduksi. Kysyt niitä tunnistetietoja sitten seuraavan sattumalta tapahtuvan jutustelun lopuksi. Kaikki vaikuttaa viattomalta sattumalta ja jo tunnette sen verran, että numeronkin voi jo antaa ;)
"Mutta, on varsin todennäköistä että saatatte törmätä uudelleen samasa paikassa, jolloin täytyy tietenkin mennä taas juttusille, antaa oma nimensä, ja vähintäänkin sanoa että toivottavasti törmätään toistekin täällä, ellei sitten jo peräti ehdottaa tiettyä törmäysaikaa:)"
Hän itse asiassa kyseli minulta, tiedänkö tulevista keikoista ja muista tapahtumista, ja mainitsin pari, joihin olen todennäköisesti menossa. Kenties hänkin sitten.
Jää nähtäväksi, ja parempi tietenkin, etten uppoudu hirveästi ajattelemaan asiaa ennen kuin se käy ajankohtaiseksi.
anonyymi atm: Parempi olla masentumatta, parempi aktivoitua, ja parempi aktivoitua heti. Onnea siis matkaan sinnekin!
On toki helpompaa olla passiivinen, ja hyvää tarkoittavat ystävätkin kannustavat passiivisuuteen neuvomalla että "keskity muihin asioihin" ja "kaikki aikanaan" ja "sä oot kuitenkin vasta x-vuotias", mutta totuus on, että mitä kauemman vitkastelee härän sarvista tarttumisen kanssa, sitä enemmän on välimatkaa kurottavana ympäristön kanssa, ja vaikka harrastukset, mielekäs työ ja yleinen menestys elämässä toki tekevät miehestä paremman paketin, eivät ne vielä anna valmiuksia esittää kyseistä pakettia houkuttelevana.
Lähetä kommentti