Pääsiäinen pysyttelee näemmä jumalattoman pakanankin alitajunnassa hiljentymisen aikana. Hiljaista nimittäin oli, vaikka ulkona tulikin käytyä.
Torstaina päätin piipahtaa Chien Andaloussa tarkistamassa tilanteen. Paikka olikin yllättäen kahvilamoodin sijaan baarimoodissa, mihin en ollut oikein varautunut - keskustelunavaus kovaäänisen musiikin yli vaatii ainakin minulta tietynlaista virettä, jota torstaisin alkuillasta minulla ei luonnostaan ole. Päädyinkin sitten tunniksi nurkkapöytään jauhamaan paskaa muutamien muusikkoystävien kanssa.
Perjantain muut suunnitelmat peruuntuivat, joten piipahdin itsekseni pikaisesti baarissa - tarkoituksella juuri sellaisessa baarissa, joka ei ole aivan minun kantapaikkani. Väki oli vähäistä ja jätkäseuruevoittoista, ja musiikista vastasi mollijollotuksia ja ilottomia renkutuksia esittävä hippi akustisen kitaran kanssa, joten illan mielenkiintoisimmaksi anniksi jäi kyseisen baarin uuden sisustuksen näkeminen.
Lauantaina tuli sitten käytyä yökerhossa - eikä paljoa kerrottavaa siltäkään reissulta. Yhden naisen kanssa tuli vaihdettua muutama sana baaritiskillä, ja siihen jäivät illan lähestymiset.
Varmasti tulee hiljaisempia jaksoja. Varmasti on tilanteita, jotka ovat luontevampia, kun toiset taas vieraampia. En voi kuitenkaan jäädä odottelemaan vain täydellisiä tilanteita. Tähän asti olen edennyt pääasiassa ottamalla riskejä ja tekemällä asioita, jotka tuntuvat vierailta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti